ENKELTEN VALTAKUNTA 3.6.2011 (11:11)

LUKIJANI, OLENNAINEN OSA ENKELTEN VALTAKUNTAA

Lukijani, olennainen osa Enkelten Valtakunnan kokonaisuutta :)

tiistai 29. heinäkuuta 2014

Valon viisautta
VIESTI PERHOSKUULTA


Kanavoinut Natalie Sian Glasson ( www.wisdomofthelight.com)
1.4.2008 Iso-Britannia
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
 
Tervehdys kaikille! Olen Perhoskuu ja kommunikoin keijukunnan puolesta. Ulotan energiani teihin nyt ja luon rakastavan ympäristön keijukunnan jäsenille kokoontua jakamaan energiaansa ja yhteisiä ajatuksiaan minun kauttani. Keijukunta ilmaisee syvää rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan. Parantavaa energiaa ikään kuin syöksyy keijuista, kun he seisovat yhdistyneinä. Parantava energia sisältää enemmän kuin kaikki värit, mitä voitte kuvitella. He lähettävät sielunsa ja luovuutensa energiaa ihmisille, jotka ovat vastaanottavaisia.
 
Pyydän teitä avaamaan sydämenne keijukunnalle, ottamaan vastaan sen parantavan energian, mitä he rakastavasti lähettävät teille, sallimaan sen yhdistyä olemukseenne ja kohottaa energianne uusiin korkeuksiin. Hengittäkää sisään keijujen energiaa ja vastaanottakaa se. Antakaa sen virrata olemukseenne ja yhdistyä sieluunne. Sallikaa itsenne muodostaa syvä yhteys keijuihin. Heidän työnsä on vielä hyvin tuntematonta ja ihmiskunnan tukematonta. He toivovat teidän hyväksyvän heidät elämäänne ja olemukseenne, kunnioittavan heidän läsnäoloaan maan päällä sekä auttamaan heitä Äiti Maan parantamisessa.
 
Keijut ovat puhtaita valo-olentoja. He ovat luontomaailman enkeleitä, pieniä valo-orbeja, jotka kokoontuvat maalle, kukkien, kasvien ja jokien vierelle. Hyvin harvoin ihmiset näkevät heidän pienenpienet energiaorbinsa. Maaseudulla ja puutarhoissa miljoonat keijut taistelevat ihmisten työtä ja niitä tuhoja vastaan, mitä jotkut ovat aiheuttaneet kauniille maalle. Keijuja on aina lähettyvillä rakastavia puutarhureita, maanviljelijöitä tai maaseudulle omistautujia varten, ja he käyttävät rakkauttaan uuden luonnonmaailman kasvun maalaamiseksi herkullisilla väreillä.
 
Keijut hoitavat kukkia kuin vauvoja. He täyttävät nämä valolla ja auttavat niitä luomaan vihreitä lehtiä ja upeanvärisiä terälehtiä. He saavat opastusta ja ohjeita Planeetan logokselta, lordi Buddhalta, jatkaakseen Äiti Maan hedelmistä huolehtimista, hänen energiansa tasapainottamista ja niiden hänen kehonsa osien parantamista, joissa luonto on riisuttu ihmiskunnan elinpiirin, teiden ja kulkuväylien rakentamiseksi. Keijujen on autettava Äiti Maata helpottamaan hänen stressiään.
 
Kaikki luontomaailmassa on yhteydessä Äiti Maahan ja hän tuntee kasvien tuskan ja vastaanottaa niiden lähettämän rakkauden. Hän ymmärtää, että jotta ihmiset voisivat elää, hänen on tarjottava luontomaailmansa hedelmiä ruuaksi, mutta kun hänen kaunis luonnonmaansa häviää betonin alle, hänen on vaikeaa lähettää energioitaan fyysisen olemuksensa ytimestä maailmankaikkeuteen. Tämä vuoksi keijut pyytävät teitä istumaan ja kävelemään luonnossa - ei vain siksi että voitte yhdistyä keijuihin ja luonnonhenkiin, vaan että saisitte niitä energia-aaltoja, joita virtaa maan ytimestä maaperän kautta ilmakehään ja maailmankaikkeuteen.
 
Nämä energia-aallot maadoittavat olemuksenne, lataavat teidät Äiti Maan rakkaudella ja antavat arvokasta elämänvoimaenergiaa ihmiskeholle ja sielulle. Tämä on yksi syy siihen, että luonnossa oltuanne tunnette mielialanne kohonneen. Puut, kasvit ja ruoho sisältävät ja säteilevät tätä arvokasta Äiti Maan elämänvoimaenergiaa, joten sitä on todellisuudessa kaikkialla ympärillänne, kun seisotte luonnossa. Teidän on vain oltava vastaanottavainen tälle energialle ja saatte sen arvot.
 
Äiti Maa ja keijukunta eivät pyydä teitä tuntemaan syyllisyyttä siitä, että heillä on stressiä luontomaailmasta huolehtimisen ja sen suojelemisen vuoksi, vaan he ovat tulleet pyytämään teitä avukseen. Olette fyysisiä olentoja. Voitte imeä energiaa ja säteillä sitä fyysisellä tavalla, mikä vaikuttaa suuresti Äiti Maahan ja luontomaailmaan ja ankkuroi parantavaa energiaa.
 
Pyydämme teitä ottamaan vastaan monivärisen rakkauden, mitä nyt virtaa keijukunnasta, ottamaan vastaan heidän ehdottoman rakkautensa energiaolemukseenne joko kuvittelemalla sen sulautuvan auraanne tai kanavoimalla sen kruunuchakranne läpi ja chakrajonoanne pitkin alas maahan. Sallikaa heidän rakkautensa yhdistyä olemukseenne ja nyt olette turvassa.
 
Aina kun olette luonnossa, lähellä kukkia tai puita, kutsukaa tätä keijujen turvallista parannusta ja rakastavaa energiaa, kertokaa heille haluavanne parantaa Äiti Maata ja luontoa, kuten he ovat pyytäneet. Teidän pitäisi tuntea energiasyöksyn virtaavan olemukseenne. Kuvitelkaa, tuntekaa tai tietäkää, että tämä energia virtaa olemukseenne. Ohjatkaa sitten yksi energiasäde alas maahan, mikä ulottuu syvälle Äiti Maan ytimeen. Toinen valonsäde kulkee sydänchakrastanne sinne, minne haluatte sen ohjata. Sillä ei ole merkitystä, lähetättekö parantavaa energiaanne ruukkukasville vai laajalle peltoalueelle.
 
Keijut ovat kiitollisia kaikesta parantavasta energiasta, mikä ankkuroituu maahan ihmisolentojen kautta. Teillä on voima parantaa luontomaailma. Jos vain kourallinen ihmisiä ottaa tämän parannusharjoituksen tehtäväkseen ja käyttää sitä päivittäisessä elämässään, niin maan energiavärähtely kohoaa ja Äiti Maan olemus parantuu.
 
Nyt ihmisten on tärkeää ottaa vastuu maasta ja monista henkiolennoista, joita on jokaisessa kasvissa ja ruohonkorressa. Teidän on annettava anteeksi toisten virheet ja otettava käsiinne luonnon parantaminen siellä, missä näette sitä polkunne varrella. Sen ei tarvitse kestää kauan. Jos kuljette kukan ohi, teidän ei tarvitse pysähtyä. Vaaditaan vain ajatus ja tarvittava parantava energia virtaa olemuksestanne.
 
Voitte istua puutarhassanne ja kutsua keijuja liittymään seuraanne, kun lähetätte parannusta puutarhaan tai puistoon - kaikki elävä on yhteydessä Äiti Maan maaperään. Tehtävä mitä keijut teiltä pyytävät, on hyvin pieni, ja se vaatii vain muutamia kallisarvoisia minuutteja ajastanne. Tehkää lupaus keijuille heidän auttamisestaan parantamisprosessissa ja saatte elinikäisiä ystäviä. Keijut antavat teille anteeksi, jos ette aina muista, mutta he siunaavat teitä kiitollisuudellaan, jos pyritte auttamaan heitä nyt.
 
Olkoon keijukunnan rakkaus ja siunaus kanssanne,
Perhoskuu ja keijukunta
 
Kaikkea hyvää ja siunausta,
Natalie
 
-----------

lauantai 15. kesäkuuta 2013

Portaat Taivaaseen




Astu enkeleiden maailmaan
 

Kun aviomies kuoli, Lorna Byrnen maailma romahti. Portaat taivaaseen -kirjassa hän kertoo, kuinka hän sai koottua taas elämänsä ja kuinka hän, neljän lapsen kouluttamaton äiti, alkoi levittää enkelien sanomaa maailmalle. 


Lorna on nähnyt enkeleitä ja jutellut heidän kanssaan päivittäin läpi elämänsä. Hän paljastaa, kuinka enkelit toimivat maailmassa, mikä on ihmissielun ja ihmisruumiin suhde, mikä tehtävä jo kuolleilla, nyt taivaassa olevilla ihmisillä voi olla maanpäällisissä asioissa ja minkälaisia suunnitelmia Jumalalla ja enkeleillä on ihmiskunnan tulevaisuuden varalle.

Lukijoidensa uskonnollisesta taustasta riippumatta Lorna antaa heille toivoa ja auttaa heitä tajuamaan, että heillä on suojelusenkelinsä vierellään jopa kaikkein yksinäisimpänä hetkenä.



Enkeli Mikael alkoi kävellä vierelläni. Hän oli yhtä kookas kuin aina ennenkin ja tällä kertaa hänen tummat liuhuvat oli hiuksensa oli  sitaistu huolimattomasti taakse. Hän tarttui käteeni. Minusta on hyvin vaikea kuvailla minkälaista on, kun Enkeli tarttuu käteeni, mutta siihen liittyy uskomatonta Rauhaa ja Rakkautta. Käännyin katsomaan häntä. " Mikael, voi kumpa voisit pitää minua kädestä ikuisesti ", sanoin.

" Leikitäänpä leikkiä, jonka nimi on sade koskettaa minua " , ehdotin. Megania ei tarvinnut kahdesti kehottaa. Kävellessämme pidin häntä toisesta kädestä ja kehotin häntä ojentamaan toisen kätensä ja tunnustelemaan, kuinka sade koskettaa häntä. Megan teki niin ja kääntyi puoleeni kiihtyneenä. " Äiti, voin tuntea, kuinka sade koskettaa myös kasvojani ", hän sanoi nauraen. Hän pisti kielensä ulos suusta ja yritti saada sadepisaroita kiinni. Megam juoksi pitkin pihaa kädet levällään. 

" Leikitäänpä toista leikkiä. "

Ojensin käteni ja tartuin hänen oikeaan käteensä ja kosketin vain hånen sormenpäitään. 

" Käännä pääsi kohti taivasta ja pidä silmäsi sepposen selällään. " Megan oli kovin kiihdyksissään. Hän nautti siitä, että sade kosketti hänen kasvojaan, ja hänen silmänsä alkoivat loistaa. Enkeli Kaifes tuli ja tarttui minua oikeaan ja Megania vasempaan käteen. Olimme piirissä ikään kuin olisimme leikkineet piirileikkiä. Ympärillämme kieppui Elämänsäteen Valo ja Energia, taivaasta lankeava energia. Saatoin nähdä kuinka yksittäiset sadepisarat liikkuivat hitaasti kohti silmiäni. Sateen Valo ja Elämä koskettivat meitä Elämän Energian kieppuessa ympärillämme. Se oli uskomatonta.

" Äiti, näitkö sinä sen Valon loistavan sadepisaroissa ja kaikki ne värit? Sadepisarat olivat valtavia. "

Minä hymyilin. " Megan " , sanoin, " Sinua kosketti sateen Energian Elämän Valo ."

Vasemmalla puolellani oli runsaasti meren silottamia kiviä, jotka olivat suunnilleen nyrkin kokoisia. Kivien edessä oli myös kaksi isioa keltaista salkoa - en tiedä, mitä varten ne olivat. Katsoin siihen suuntaan. Yht´äkkiä kivistä alkoi pompahdella kaunista Energiaa, kaikkia kuviteltavissa olevia värejä. Miljoonat pienet hohtavat värilliset valopallot pomppivat ylös alas.

Kuulin nimeäni huudettavan lempeällä rakastavalla äänellä. Tiesin oitis, että se oli Äiti Maan ääni.

Maapallo avautui, ja näin sen ytimeen. Äiti Maa oli käpertyneenä keskelle sitä kuin syntymätön vauva. Hän oli kertakaikkisen kaunis, pitkä ja hoikka ja hyvin sileä, ja hänen kultasuonissaan sekoittuivat toisiinsa sinisen ja vihreän smaragdimaiset sävyt. Pelkästään häntä katselemalla tiesi varmasti. että hän on naispuolinen. Hän vastasi katseeseeni. Hän oli ehdottoman kaunis, upea ja hän muistutti hahmoltaan jonkin verran ihmistä. Hänellä ei ollut samanlaista päätä kuin meillä. Pikemminkin hänen kasvonsa sisältyivät vartaloon. Hän ei sanonut minulle mitään muuta, hymyili vain, ja sain katsoa, kuinka hän kääntyi hyvin hiljaa. En nähnyt hänellä samanlaisia käsivarsia kuin meillä ihmisillä. Hänellä näytti pikemminkin olevan monia, monia käsivarsia, mutta ei sillä tavalla kuin mustekalalla on lonkerot. Sen sijaan näytti siltä kuin hänestä olisi lähtenyt joukoittain silkkisiä purjeita, jotka lepattivat hänen ympärilään. Katsoessani hän näytti kasvavan pituutta. Liikkuen hyvin hellästi hän ojensi purjemaiset käsivartensa planeettamme niihin osiin, jotka kaipasivat parantamista. 

Maapallon henki on kuin äiti, joka ruokkii pienokaisiaan, jotka elävät hänen yläpuolellaan. Me elämme maankuorella - joka on ÄitiMaan iho. Muut elämänmuodot elävät hänen sisässään. Kaikki elämä - mukaan lukien ihmiset, eläimet, puut ja kukat, valtameret ja joet, vuoret ja autiomaat - on hänelle hyvin kallisarvoista. Me vaadimme häneltä liikaa. Emme voi vain jatkuvasti kiskoa maapallosta irti kaikkea antamatta mitään takaisin. Tiedämme, että jos jatkuvasti ylikuormitamme jotakin ihmisen elintä, kuten munuaisia, sairastumme ja kenties jopa kuolemme. Sama pätee maapalloon. Kun painostamme ÄitiMaata liikaa, hän reagoi ja joutuu taistelemaan vastaan säilyäkseen. Ilmaston lämpeneminen tarkoittaa täsmälleen tätä. Se on luonnon reaktio siihen, miten me kohtelemme ympäristöä. 

Enkeli Jimazen tuntee maapallon hengen tuskan. Hän tuntee syvää myötätuntoa ÄitiMaata ja meitä kohtaan. 

Enkeli Jimazen on kuin ukkosenjyrinä maan päällä. Hän on hyvin kiihkeä ja tunnevaltainen Enkeli, ja hän osoittaa tunteensa minulle ihan eri tavalla kuin muut enkelit. Hän karjuu ja moittii tekojamme ja on valtavan turhautunut, koska ei kykene pysäyttämään meitä. Hän on kaunis mutta pelottaa minua. Hän on äärettömän voimakas enkeli. 

Enkeli Jimazen näytti minulle jotakin, jota voin kuvailla vain maailman ympärillä olevaksi Valokilveksi. Se koostui sarjasta suoria viivoja, jotka kulkivat yhdestä kohdasta toiseen. Nämä viivat näyttivät minusta suunnilleen lyijykynäviivojen paksuisilta. Minulla ei ole aavistustakaan, kuinka pitkälti oli kohdasta toiseen. Viivoja oli hyvin runsaasti, ja ne näyttivät jatkuvasti leikkaavan toisiaan. Olen kysynyt mitä varten tämä kilpi oli, ja enkelit ovat sanoneet minulle, että sen tehtävä on pitää hiukkaset poissa maapallolta. 

Enkeli Jimazen kertoi minulle, että niitä kohtia, joissa viivat leikkaavat toisensa, sanotaan " maapallon kulmiksi " . Niitä on valtavan paljon. En tiedä enkä ymmärrä, miten tässä rakenteessa voi olla niin paljon kulmia, mutta niin minulle sanottiin. Jokaisessa kulmassa on yksi Enkeli. Näiden Enkeleiden tehtävä on auttaa Enkeli Jimazenia, eivätkä he koskaan poistu kulmastaan. Enkeli Jimazen liikkuu näitä valoviivoja pitkin. Hän on tuntemistani Enkeleistä ainoa, joka liikkuu tällä tavoin. Hän työskentelee koko ajan pitääkseen kilven vahingoittumattomana. Hän on ylpeä työstään eikä koskaan poistu maapallolta. Tiedän vain, että hän on ollut maapallolla aikojen alusta lähtien ja on oleva täällä ikuisesti tai niin kauan kuin planeetta Maa on olemassa. 

Lähde: Portaat Taivaaseen Lorna Byrne Keuruu 2011


perjantai 3. toukokuuta 2013

Metsän väkeä

Tässä esitellään joukko metsässä vaikuttavia jumalia ja haltijoita, sekä muuta väkeä:

Ukko - ylijumala oli kaikkien jumalien päällikkö. Hänet tunnistaa kesäisin luonnossa kovasta jyrinästä ja kirkkaista välähdyksistä, kun hän iskee kirveellään puita pirstaleiksi. Ukko havitteli aseellaan hiisiä, häjyläisiä, piruja, peikkoja ja muita pahoja olentoja. Nämä kun pyrkivät suojaan puihin ja rakennuksiin Ukon lähestyessä. Ukonilma on Ukko-ylijumalan yleisin ilmenemismuoto. Ukko on kuitenkin hyväntahtoinen, vaikka esiintyminen saattaa olla äänekästä ja teot rajuja. Kaikella on kuitenkin tarkoituksensa. Hänen henkilökohtaisena tehtävänään oli alkujaan huolehtia taivaasta, ilmoista, poudasta, sateesta, tuulista ja vuodentulosta.

Aikojen kuluessa Ukko - ylijumala on muuttunut monipuoliseksi jumalaksi, jota pyydettiin avuksi moneen hätään. Tämä osoittaa että Ukko oli elinvoimainen ja kehityskelpoinen. Ukko oli siis todella hyvä jumala. Sen sijaan että Ukko uuden uskon, kristinuskon, tultua olisi kadonnut, se omaksuikin kilpailijansa ominaisuuksia ja monia uusia ja outoja tehtäviä, sekä joutui ottamaan vastaan pyyntöjä ja rukouksia, jotka uuden uskon myötä olisi pitänyt kohdistaa Luojalle, Vapahtajalle tai Neitsyt Maarialle. Ukosta muodostui kristinuskon myötä nykyinen jumalamme.

Rauni on Ukko - ylijumalan puoliso, maan emo. Rauni esiintyy luonnossa pihlajan muodossa, jonka vuoksi pihlaja on pyhitetty hänelle. Pahat henget pelkäävät pihlajaa, eivätkä hakeudu sen suojaan ukonilmalla. Tästä johtuen pihlajat ovat suosittuja pihapuita estämässä salaman iskuja.  Häveliäisyys syistä pikkulinnut eivät mielellään pesi Raunin helmojen alla, eli pihlajapuuhun asetetussa pöntössä.

Tapio - metsänjumala hallitsee metsää ja metsän eläimiä. Hänen vallassaan on myös metsästäjän saalisonni. Tapiolle uhrattiin osa saaliseläimestä, tai hopean tai tinan lastuja, Tapion pöydälle, joka oli tasalatvaiseksi muodostunut kuusipuu. Myös muita uhrauspaikkoja oli paljon tarjolla, sillä metsä kokonaisuudessaan edusti Tapiota. Metsälle, siis Tapiolle puhuttiin kuin elävälle olennolle. Se koettiin turvallisena, luotettavana ja ystävällisenä, mutta myös pelottavana, uhkaavana ja julmana. Tapion vaimo oli Mielikki, metsän emäntä. Mielikin nimikkopuu oli honka, joten häntä kutsuttiin myös nimellä Hongatar. Heillä oli tytär Annikki, sekä poika Pellervo.

Pellervo oli metsän kylväjä, kasvuvoiman edustaja ja keväisen luonnon henkiin herättäjä. Kevätviljan suojelija ja haltija. Hän on siis metsänjumala Tapion poika.

Ahti - vedenhaltija hallitsi vesiä ja kalansaaliita. Luonnossa liikkujan on hyvä tietää Ahdin valtakunnan vaikuttajat. Vellamo on Ahdin puoliso, vedenneito. Veden väkeen kuului myös Koskenhaltija, joka istui kosken rantakivellä ja soitollaan houkutteli ihmisiä hyppäämään koskeen. Vetehinen eli Näkki taas pyrkii vetämään uhrinsa veden alle. Näkki yrittää houkutella erityisesti lapsia veden äärelle ja sitten hukuttaa.

Karhu oli pohjoisten metsäkansojen alkuperäinen metsänhaltian ruumiillistuma, jumala tai jumalan poika, joka oli tullut taivaasta. Se oli heimon toteemieläin, jota palvottiin ja kunnioitettiin. Karhua ei pelätty eläimenä, sillä se oli hyvin helppo tappaa teroitetulla puuseipäällä tai kirveellä. Nukkuva karhu herätettiin ja seivästettiin sen rynnätessä unenpöpperössä ulos pesästään. Nukkuvaa karhua ei saanut surmata, sillä silloin sen matkalla ollut sielu muuttui pahaksi tai rauhattomaksi hengeksi, joka etsisi uudelleensyntymistä. Karhun kaatoon liittyi määrätyt valmistautumismenot, ja kaadon jälkeen vietettiin juhlalliset peijaiset. Karhu oli eläin, jota ei saalistettu lihan vuoksi niin kuin peuraa tai hirveä, vaikka karhun liha syötiinkin.  Karhun kaato ja siihen liittyvät menot olivat lähinnä uskonnollisen palvontameno. Karhun kallo palautettiin Hongattarelle, kallopuuhun, josta se voisi syntyä uudelleen.

Suomessa on ollut kansanperinteeseen pohjautuva  yleinen käsitys, ettei karhu hyökännyt naisen kimppuun, kunhan vain tunsi tämän naiseksi. Sen vuoksi naisen tuli karhun kohdatessaan kohottaa hameensa ja pyllistää tälle; silloin karhu kääntyi pois. Tämä on edelleenkin käyttökelpoinen keino marjastajille ja luonnossa liikkujille karkoittaa liika tuttavalliset lähestyjät...siis karhut.


Hirvi oli karhun tapaan heimon toteemieläin. Se oli huomattavasti karhua vaikeampi metsästettävä ja lisäksi vaarallinen. Hiihtäjien saavutettua väsyneen hirven, se kääntyi hyökkäykseen uhkaajiaan kohti. Hirvi oli vaarallinen vastustaja. Hirvi katsottiin kuuluvan Hiidelle, ja sen saanti saaliksi oli suosion osoitus haltialta. Sen vuoksi sillä ei kerskailtu, eikä järjestetty peijaisia, kuten karhulle.


Paikan Haltija saa usein alkunsa tulesta. Kun metsän vaeltaja illalla asettuu yölevolleen, hän sytyttää nuotion, jonka lämmössä hän aikoo nukkua. Sillä hetkellä kun nuotio syttyy tapahtuu ratkaiseva asia. Nuotion sija saa haltian. Siihen se jää, ja siinä se pysyy. Haltian muoto saa piirteitä tulen sytyttäjältä. Niinpä tällä paikalla voi joku myöhemmin kokea outoa yhteyden tunnetta paikan haltiaan. Tuntemukset voivat silloin olla, joko miellyttäviä, tai epämiellyttäviä.


Haltijat saattavat esiintyä erilaisina haltiaeläiminä, samoin kuin eri eläimet voivat toimia jumalten sanansaattajana. Usein haltia esiintyy sisiliskona tai sammakkona, myös hämähäkkinä tai päästäisenä. Siitä syystä eläimiä ei pidä surmata tarpeettomasti. Korppi on tunnettu jumalten sanansaattajana, samoin käki, talitiainen ja käärme. Olemme varmasti laskeneet kuinka monta kertaa käki kukahtaa keväisin sen ensi kertaa kuullessamme. Laskemme sen mukaan tulevia elinvuosiamme. Epäilemme käen toimivan edelleenkin jumalan sanansaattajana.

Tonttu huolehtii asuinsijasta, paikasta ja rakennuksista. Tonttu on kaikille tuttu, aina kiltti ja hyväntahtoinen. Oli kyseessä sitten pieni metsämökki, sauna, riihi, talli, jokaisella rakennuksella on oma tonttunsa. Pääsääntöisesti se asustaa rakennuksen lattian alla, mutta myös kiukaan takana tai seinän välissä. Tontulle annettiin ruokaa aina määrättyyn paikkaan, josta se sitten nouti annoksensa. Tonttu huolehtii rakennuksesta, vahtii tulta ja yleistä järjestystä. Se myös rankaisee metelöinnistä ja epäjärjestyksestä. Rakennukseen sisään astuttaessa on kohteliasta tervehtiä tonttua ja kysyä lupa astua sisään.

Joku saattaa sekoittaa tonttuun ullakolla asustavan kolistelevan olennon, mutta tämä ei ole tonttu, vaan kyseessä on kova haltia, jonka kolistelee, säikyttelee ja häiritsee. Näillä haltijoilla on vainaja tausta, ja syystä katkeroitunut mieliala, joka johtaa häiriintyneeseen käyttäytymiseen. He saattavat vetää peitot pois nukkujan päältä, pudottaa sängystä, tunnustella nukkujaa ja aiheuttaa painajaisia. Usein sanotaankin: Jos tunnet olosi yksinäiseksi, hanki talo jossa on ullakko. Todennäköisesti siellä asustelee enemmän tai vähemmän kova haltia.

Hiisi oli pahan paikan haltija, sekä yleisnimitys pyhästä metsästä eli Hiiden lehdosta.

Hitto on tervanpolton haltija. Sen hallussa oli tervanpolton onnistuminen. Se huolehti ettei hauta hulmahtanut ilmiliekkiin ja palanut poroksi. Tervanpolttajan oli syytä olla hyvissä väleissä sen kanssa. Ja sen takasi oikeat sanat ja uhrit.

Keiju on keveä luonnonhenki. Niitä näkee soilla, lähteillä, järvien ja lampien luona. Ne ovat kilttejä, mutta saattavat kiusaa tehdäkseen eksyttää ihmisiä suolle. Keijusta voidaan käyttää myös nimitystä Sinipiika.

Maahiset ovat maassa asuvia olentoja. Ne ovat ihmisen kaltaisia vakavia olentoja, jotka vastustavat sopimatonta elämää. Ne eivät asu kirkonkellojen äänen piirissä. Muurahaiset ovat maahisten edustajia maanpinnalla. Ennen talon rakentamista oli siihen kysyttävä lupa maahisilta. Rakennuspaikan sai ostaa maahiselta hopearahalla, joka asetettiin nurkkahirren alle. Maahisille tarjottiin myös leipää, ohrajuomaa ja suolaa. Maahisista käytetään yleistä nimeä; maanväki.

Metsänneito on kaunis neito edestä, mutta selkäpuoli on näkymätön, tai kuin kuusen kylki, tervaskanto, tai jokin muu metsässä näkyvä kohde. Metsänneitoa ei palvottu, mutta se tiesi näyttäytyessään hyvää onnea. Usein se ilmestyy metsämiehelle nuotion loisteessa, illalla yöpuulle asetuttaessa. Metsänneito rakastaa tarinoita, joita kuullakseen se ilmestyy nuotion valopiiriin. Tultuaan huomatuksi se välittömästi kääntää selkänsä ja katoaa, jättäen vain kauniin muiston metsämiehen mieleen. Toisinaan tämä kaunis, alaston neito ei halua näyttää karua selkäpuoltaan, vaan poistuu takaperin näkymättömiin. Metsänneidon innoittamana nuotioilla kerrotaan aina tarinoita, varsinkin oikeiden metsämiesten kesken.

Aarni vartioi aarretta metsässä tai suolla. Aarteen luona palaa usein Aarnivalkea, himmeä vihertävä valo, tai hyvin pieni kirkas valo. Valo syntyy kun haltia polttaa hometta aarteen pinnasta. Aarni saattaa esiintyä useinkin kotkan hahmossa.

Emuu on nimitys suomalaisille ja karjalaisille myyttisille olennoille jotka ovat jonkun kasvi- tai eläinlajin kantavanhempia. Emuu on synnyttänyt tai luonut jonkun kasvi- tai eläinlajin, ja kantaa vastuun tämän lajin toiminnasta  ja  huolenpidosta. Sana emuu on muunnos vanhasta äitiä  tarkoittavasta sanasta emo. Tässä luettelossa käytetään  emuun synonyyminä emoa, suojelijaa tai haltijaa.

Liekkiö on haltia, joka huolehtii ruohoista, juurista, puista ja muista sen kaltaisista. Liekkiön eli Ihtiriekon tausta on lapsimurhan uhriksi joutuminen. Tämä haltiaksi muuttunut murhattu, kätketty lapsi huutaa metsässä. Se ei tee kenellekään pahaa, mutta herättää kuulijansa ajattelemaan niitä aikoja ja olosuhteita, jotka ovat johtaneet useinkin äidin surmaamaan lapsensa. Liekkiö esiintyy usein ketun, riekon tai pöllön hahmossa.

Hittavainen on jäniksenpyytäjän suojelija, ja myös jänisten suojelija, ja esiintyy itsekin usein jäniksenä. Voimasanana käytetty "hittolainen" ja " hitto vieköön" ovat suoria johdannaisia muinaisesta Hittavaisesta. Presidentti Martti Ahtisaari turvautui toisinaan hittolaisen apuun puheissaan.

Hongotar tai Hongatar on männyn ja karhun haltija ja suojelija, karhun kantaäiti, jota myös pyydettiin antamaa saalista. Karhulla on myyttinen suhde honkaan. Niinpä kaadetun karhun kallo naulattiin hongan kylkeen, kallopuuhun. Hongattarella on rujo ulkomuoto ja luonne ärtyisä. Asuinpaikka hänellä on  Romentolassa.

Käres on käärmeitten  emo.

Lemmes on  leppien  emuu

Laus  on  porojen ja hirvien  emuu

Lovetar  (Louhiatar, Loveatar) - susien emuu, joka synnytti myös muita petoja, tauteja ja kolotuksia

Mammotar  on  matojen emuu,  myös käärmeitten synnyttäjä

Nokeinen  on  soopelien  emuu

Tapiotar on  lintujen  emuu

Tuheroinen – vesikkojen  emuu, auttoi myös ahmojen ja saukkojen pyynnissä

Tyytikki   on  oravien emuu, ja myös

Nyrckes on oravien haltija.

Ulappala  on koirien  emuu

Käreitär on kettujen haltija, suojelija ja kantaäiti.

Kyllikki on kivien emo.

Lukutar on mustien kettujen haltija.

Ajatar on yksi metsän haltijattarista. Nimi viittaa ajan kulumiseen.

Juoletar on saukkojen haltija. Femiinisestä -tar-päätteestä huolimatta miespuolinen (juolua = joenhaara)

Hillervo on hillerien haltija.

Juonetar on peurojen haltija, joka myös johdatti peuran saalistajansa ansaan. (juoni = (peura)jono)

Kati   on puiden emuu , metsän kaunis ja nuori jumalatar, joka synnyttää puita.

Kytöläinen  on matojen haltija.  Kytöläisen kyynelistä syntyivät myös pajut.

Tuometar on Tapion tyttären Annikin esiintymismuoto. Nimi viittaa suoraan kauniskukkaiseen tuomeen.

Katajatar on kaunis neiti, katajan haltija, joka auttoi karhujen karkotuksessa.

Höyheneukko on riistalintujen suojelija

Hiiden väki . Vanha uhripaikka tai pyhä lehto oli Hiisi.  Täältä lähtee liikkeelle Hiiden väki. Paha hiiden väki asui Hiitolassa .

 Metsän väki tarkoitti erilaisia metsänhaltijoita ja näiden taikavoimia. Metsänhaltijat olivat merkittäviä metsästäjille, jotka tarvitsivat niiden apua pyytäessään riistaa. Toisaalta metsän väki saattoi sairastuttaa metsässä kulkijan.

 Maan väki eli maahiset  asui maassa ja maan alla. Ne saattoivat sairastuttaa maahan kaatuvan.

 Taivaan väki , henkiolennot, joihin kuuluivat muun muassa aurinkoa ohjaava Päivätär, Ilmattaret,  tuulia hallitsevat Tuulettaret, ja kuun vaihteluja aiheuttavat  Kapeet ja Kuumet , sekä  muut Ilman Immet. Taivasta  kokonaisuutena hallitsi Ukko ylijumala.

 Ukkosen väki  sai haltuunsa ukonilmalla. Se auttoi parantamaan sairaita

Tulen väki  tuli tutuksi metsässä kulkijalle. Ne olivat vaarallisia tulenhaltijoita, jotka aiheuttivat palohaavoja eli tulen vihoja. Tulen väki ei vahingoittanut sitä oikein kohtelevia.

 Veden väki .Vaarallinen veden väki saattoi sairastuttaa, jos ei käyttäytynyt kunnolla vesillä, uimassa tai rannalla. Veden väkeä silti pyydettiin avuksi, varsinkin kalastuksessa:

 Vuoren väki eli kallion väki.  Vuoren väki oli mäkien ja vuorten haltijoita ja peikoja. Näiden avulla saattoi karkottaa muita väkiä ja siten ehkäistä sairauksia.

 Kalmanväki on ruumiinmullassa tai muussa vainajasta peräisin olevassa aineessa, jota noidat käyttivät aiheuttaakseen uhrille pitkäaikaisen taudin, hivuttaakseen tämän kuolleeksi tai syöttääkseen mielisairaaksi. Tietäjät olivat hyvän edustajia ja kykenivät ottamaan käyttöönsä henkien voiman ja asettamaan aloilleen järjestyksen. Loitsut kuuluivat tietäjän taitoihin. Tietäjä tunsi oikeat haltuunottosanat, joilla myös pahan vaikutusvalta käännettiin vastakkaiseksi.

Kirkkoväki tarkoittivat joskus haamuja, joskus kuolemaan liittyviä haltijoita. Nämä saattoivat aiheuttaa vakavia sairauksia ja ilmaantua kuoleman enteenä. Vain voimakkaimmat velhot ja shamaanit  saattoivat hallita  tätä väkeä. Kirkon väkeä alkoi ilmestyä vasta kristinuskon myötä.  Kristinuskon ja kirkon myötä  myös Paholainen ja Piru, sekä Saatana ja Perkele ilmestyi eri olemuksissaan   ihmisten kiusaksi, paikkaan katsomatta.

Vainaja on usein muuttunut paikan haltijaksi. Kirkonhaltija on aina hautausmaan ensimmäinen asukki. Metsähautausmailla, talvihautausmailla ja salaisilla hautapaikoilla on omat haltiansa. Ennen vainajat olivat osa ihmisten elämää. Omia tuttuja vainajia ei pelätty, mutta vieraat vainajat aina hieman kammoksuttivat.

Kummitus on aina vainajiin kuuluva, rauhaton vaeltaja. Usein kummitus esiintyy valkoisessa, pitkässä paidassa, joka puetaan vainajalle ennen arkkuun asettamista. Ei ole myöskään outoa, että kummitus esiintyy oman elinaikakautensa mukaisessa normaalissa vaatetuksessa, varsinkin silloin jos ei ole tullut kunniallisesti haudatuksi. Joskus kummitusta ei erota elävästä olennosta muuten kuin sen yllättävä outo katoaminen. Syynä kummitteluun on haudatuksi tulo siunaamattomaan maahan, tai kummittelijan eläissään kokema vääryys. Kummitus on myös kirkon väkeä ja  kristinuskon myötä tullut kauhuksemme.

Mörkö on lasten pelottelemiseksi keksitty nallekarhun tapainen otus. Mutta niitäkin kohtaan on syytä osoittaa kunnioitusta, sillä koskaan ei tiedä vaikka niitäkin olisi metsässä, eikä vain pimeissä kotipiirin rakennuksissa ja ullakon komerossa.

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

KO ERILLISYYS- VAI YKSEYSTIETOISUUDEN?


Kanavoinut/kirjoittanut Espen (www.be8.com)
29.8.2009
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine

 
Rakas ystäväni,
 
Ihmiskunnan vuodenaika vaihtuu ja ne jotka ovat työstäneet tunnekehoaan, ovat askeleen lähempänä aidon todellisuutensa tuntemista. Sielun osat jotka ovat olleet hyvin kauan piilossa, tulevat nyt ns. linjoille, ja intuitio mikä sinulla on koko elämäsi ajan ollut siitä, miten asioiden "pitäisi olla", tulee aina vain lähemmäs. Vanhojen erillisyysmallien on ensin pudottava pois ja tämä prosessi on menossa niillä - sekä maailmanlaajuisesti että henkilökohtaisella tasolla - jotka tiedostavat, mitä on tekeillä. Jotkut menevät tämän prosessin läpi ilman tietoista ponnistelua, koska ihmistietoisuuden muuttuessa jokainen elävä asia planeetalla muuttuu sen myötä. Tulevina päivinä ja vuosina tarvitsee rakentaa tietoinen vastustamismuuri pysyäkseen maadoittuneena vanhaan erillisyystietoisuuteen. Jotkut valitsevat tämän ja se on täydellistä. Kenenkään ei tarvitse aktiivisesti kertoa toiselle sielulle, mikä on oikea polku tälle, sillä jokainen yksilö on jollain tasolla tietoinen siitä, mitä hän haluaa olla tietoisuusmielessä.
 
Rentoudu katselemaan, miten maailma muuttuu oman tietoisuutesi mukaisesti. Silloin kun työstät omaa kehittymistäsi, vedät puoleesi kokemuksia, jotka sopivat omaan taajuuteesi, ja ne asiat kentässäsi jotka eivät sovi, täytyy sopeuttaa tai siirtää pois. Näin taivas ja helvetti voivat olla rinta rinnan häiritsemättä toisiaan. Kyse on näkökulmasi valitsemisesta.
 
Tarpeetonta sanoa, että siitä miten maailma nähdään, tulee totta. Tapahtumat voivat pysyä samoina, mutta tietoisuus niiden ympärillä vaihtelee suuresti. Tarkkaile maailmaasi erillisyyden näkökulmasta ja näet, että vastakkaisuudet kohtaavat joka kulmassa. Näe maailma ykseyden näkökulmasta, missä kaikella on oma arvonsa, ja näet tasapainoa, armoa ja rauhaa. Sinun ei tarvitse yrittää muuttaa maailmaasi niin kauan, kuin työstät omaa sieluasi. Olemme kaikki yhteydessä ja kun yksi palapelin pala muuttuu, niin muukin palapeli muuttuu. 

Maailmankaikkeudella on oma nerokas tapansa löytää tasapaino ja kaikki on jo täydellistä sellaisena, kuin se on. Jos sallit itsesi nähdä tämän, ymmärrät sen henkilökohtaisesti, sitten kun tietoisuutesi on harmonisoitunut tähän näkökulmaan.
 
Miten mieluiten näet maailman? Oletko erillään kokonaisuudesta vai oletko osa elävää organismia, mikä tekee yhteistyötä saadakseen parhaan ulos siitä, mitä meillä on?
 
Namaste
KO ERILLISYYS- VAI YKSEYSTIETOISUUDEN?
-----------
Viestiä saa vapaasti välittää edelleen.

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Enkelten Valtakunta Mielikuvia - kirja



Mielikuvia - kirjani 2013 omakustanne

Mielikuvia, välähdyksiä runomuotoon laitettuna omasta todellisuudestani kohti Ykseyttä. Sisäinen hiljaisuus avasi silmäni näkemään yhteyteni suurenpaan kokonaisuuteen lopulta koko Maailmankaikkeuteen.

Olen matkalla maailmassa jossa Valo ja Pimeys seuraavat toisiaan. Kuljen polkua metsään jossa tapahtuu kaikenlaista ihanaa. Rakkaus, Kukka, Tuuli ystäväni. Löydän Valon sisältäni nähden unta toistuvaa. Paljain jaloin seison ÄitiMaan vihreällä nurmella Rakkauden vastatessa Rakkauteen. Enkelit kanssani. Oma pihapiirini, Paratiisi. Tässä aiheita kirjasen yli 19 otsikon alla A5 kansien sisällä runomuodossa 111 lehteä 222 sivua.

Kansikuvan käsityö Prinsessa on äitini Sirkka Rouvisen tekemä.

Sanomalehti Keskisuomalaisen Lukijan Runo sivulla on runojani julkaistu vuodesta 2000 - tähän päivään asti. Olet ehkä niitä sieltä lukenutkin.

Ne tulivat
yksitellen
tunsin sen minkä olin
tiennyt
vain Meren
voivan antaa

Pystyin tanssimaan

Tanssin Meren kanssa
aalllonharjoilla

~ * Seija Tuulikki * ~

Lukijoiden kommentit:
Kirjassasi on hyvät Vipat
Tunteiden rikas maailmaa koskettaa ja herättää ajattelemaan

Mielikuvia - kirja 20 euroa / kpl +
postikulut 5 euroa

Ota yhteyttä : tuuli.lehti@gmail.com





Kostealla routaisella pihamaalla kuljen
taakse talven portin suljen
Kevätsade puhdistaa
Aurinkokin hetken pilkistää
Elämä vihreältä näyttää
lintujen laulu virkistää
Astuin askeleen liikaa
putosin minuutin
putosin toisenkin
pumpuliin
suoraan sinne
Hämärästä
astuu esiin
hahmo
Miltä tuntui
Ei hullummalta
suoraan sinne
missä Rakkaus asuu
Sydämeesi

~ * SeijaTuulikki * ~

keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

Mitä kädet kertovat?

Käden viivat ja sormien mittasuhteet kertovat paljon ihmisen persoonasta. Miltä sinun kätesi näyttävät?

Mitä hienompi ihon pinta on, sitä herkempi ihminen. Ohut, sileä iho kertoo herkästä ja helposti loukkaantuvasta ihmisestä. Etusormi kuvaa ihmisen omaa minää. Mitä pitempi etusormi on, sitä vahvempi itsetunto ja selkeämpi minäkuva. Etusormi on nimetöntä pitempi ihmisellä, jolla on vahva itsetunto.

Pikkusormen joustavuus kertoo siitä, miten paljon kykenemme tekemään eri tavalla kuin vanhempamme. Jäykät sormet (eivät taivu taakse) kertovat estoista ja varautuneisuudesta.

Peukalo on sormista tärkein, koska se kuvastaa super-egoamme ja alitajuisia tarpeitamme. Jos naisella on suuri peukalo, hän on hyvin rationaalinen ja materialistinen, pienipeukaloista naista ohjaa tunteet.

Mitä lyhyemmät sormet ovat, sitä nopeampi ihminen on ajatuksissaan ja teoissaan.

Sisäänpäin kääntyneet sormet ovat merkki arkuudesta, suojautumisesta ja vaikeudesta ilmaista tunteita.


(Lähde: Helmi; Ihanan naisen kalenteri 2006)


Käden viivat

käden kolmesta pääviivasta tärkein on se, joka on vahvin. Sydämen, pään ja elämän viivat kertovat, onko ihminen tune-, järki- vai fyysinen ihminen.

Sydämen viiva (ylinnä) kertoo ihmisen tavasta rakastaa. Mitä syvemmälle ihoon viiva piirtyy, sitä fyysisemmin ihminen ilmaisee tunteitaan. Mitä ylempänä viiva on, sitä henkisemmästä ihmisestä on kyse. Haarukkamainen alku kertoo joustavuudesta. Kolmihaaraisena alkavaa sydämenviivaa pidetään erityisen onnekkaana.

Pään viiva (keskellä) on älykkyyden mitta. Jos viiva on kaareva, ihmisellä mon kyky ajatella yksilöllisesti. Vahva pään viiva on merkki luovuudesta ja herkkyydestä osoittaa kykyä ajatella laajasti. Oikea käsi paljastaa älyllisen kehityksen. Vahva pään viiva oikeassa kädessä on merkki suuresta tahdonvoimasta.

Elämänviiva (alinna) pidetään elinvoiman ja elämänhalun mittarina. Viivan pituus ei kuitenkaan korreloi elämän pituuden kanssa. käsien vertailu on elämän viivan tulkittaessa myös tärkeää. Jos oikean käden viiva on vasenta voimakkaampi, on ihminen pyrkinyt kohti suurta henkilökohtaista vapautumista, päinvastainen tilanne kertoo taistelusta aineellisen tai henkisen hyvinvoinnin puolesta.


(Lähde: Helmi; Ihanan naisen kalenteri 2006)

Maakäsi: 

lyhyt kämmen ja lyhyet sormet, sormenjäljet silmukoita ja kaaria, viivat melko heikosti näkyvissä. Tällainen ihminen on luotettava, maanläheinen, työteliäs, käytännöllinen, tarkka rutiineistaan ja järjestelmällinen. 

Ilmakäsi: 

lyhyt kämmen ja pitkät sormet, viivat näkyvät selvästi, sormenjäljet yleensä silmukoita. Henkilö on puhelias, innokas, eloisa, seurallinen, pitää opiskelusta ja vaihtelusta. 

Vesikäsi: 

pitkä kämmen ja pitkät sormet, sormenjäljet tavallisesti silmukoita. Käden viivat heikkoja, mutta niitä on paljon. Ihminen on taiteellinen, herkkä, tunteellinen, lempeä ja hiljainen.

Tulikäsi: 

lyhyt kämmen ja pitkät sormet, viivoja on runsaasti ja ne ovat selviä. Sormenjäljet ovat kierteisiä. Tällainen henkilö on innostunut, kiireinen, energinen ja muutenkin ulospäin suuntautunut. Hän on yleensä myös tunteellinen.